Tilinpäätös 2020

Vuosi 2020 on aika karua luettavaa talouspuolella. Alkuvuodesta pidin vielä tarkasti kirjaa kuluista, maaliskuusta marraskuulle kulutustiedot on kerätty jälkikäteen kuiteista ja tilitiedoista, eikä aivan kaikkien menojen kategoriointi onnistunut täydellisesti. Tunnistamattomina muihin kuluihin päätyi silti vain noin 1% vuoden kokonaiskulutuksesta, eli varsin hyvän kirjanpidon sain kuin sainkin aikaiseksi, pahasti myöhässä vaan. Harmillisesti vuodelta 2019 ei ole vertailukelpoista dataa, mutta tehdään sitä tältä vuodelta!

Tuloja viime vuonna tuli puolison palkkatöistä, minun äitiys- ja vanhempainpäivärahoista, minun yritystuloista, lapsilisistä, puolison isyys- ja vanhempainpäivärahoista, puolison ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista, veronpalautuksina, vähäisiä puroja kirppismyynteinä ja jonkin verran lahjoina. Kaikkiaan tuloja oli kahdelta aikuiselta 40 089,55 euroa.

Mielenkiintoisempi osuus on kulutus, ja se jakautui näin:

Kokonaissumma kulutukselle oli 30 972 euroa, ja tämä siis käsittää kaiken kulutuksen kahdelta aikuiselta ja maaliskuussa syntyneen vauvan. Viimeiset 5 piirakan palaa näemmä jäivät ilman nimittäjiä, eli niihin meni euroja seuraavasti: muut kulut 451,6€, internet&puhelin 437,22€, vapaa-aika 403,73€, asuntolainan korko 362,24€ ja pankkikulut 203,4€.

Isossa kuvassa nettopuolelle siis jäätiin 9117,55 euroa, josta 3432,15 euroa oli asuntolainan lyhentymistä, loput ovat jemmassa rakennustilillä tai rahastoissa. Asuntolainakin oli puolet vuodesta lyhennysvapaalla, eli tänä vuonna rahastoihin tai tilisäästöihin ei jää läheskään niin paljoa.

Kulupiirakkaa olen tuijotellut tässä muutaman päivän, ja aika paljon ajatuksia se herättää. Hitaiten kypsynyt, mutta silti eniten helpotusta tuottava ajatus on se, että neljä suurinta kategoriaa ovat hyvin linjassa arvojemme kanssa: koti, peruseläminen, esikoinen ja talonrakennus ovat ne prioriteetit, johon haluankin rahojemme menevän. Vauvan kulujen osuus kyllä järkytti, mutta toisaalta kyseessä on esikoinen eikä lähipiirissä vauvoja juuri ole, eli olemme joutuneet ostamaan keskivertoa enemmän tavaraa, ja olemme panostaneet tietoisesti joihinkin vauvatarvikkeisiin enemmän kuin toisiin. Lohduttaudun sillä, että tänä vuonna toivon mukaan saan myytyä ison osan pikkuvauvan tarvikkeista, eikä uusia vaatteitakaan tarvita niin paljoa kuin ensimmäisenä vuonna, kun kasvu oli hurjaa.

Elintarvikkeisiin sisältyvät ruoka (4439,17€), päivittäistavarat (416,54€), ravintolat (541,65€) ja alkoholi&herkut (711,08€). Ruokakuluihin sisältyvät myös vauvan syömät kiinteät ruuat vuoden viimeiseltä kolmelta kuukaudelta, mutta eipä niihin montaakaan kymppiä ole kulunut. Ruokakulut keskimäärin 370 euroa ei kuulosta pahalta, vaikka jonkin verran kasvua siinä on aikaisempiin vuosiin. Valitettavasti kasvu on pysyvää ja nousujohteista, sillä vauva vaikuttaa toistaiseksi olevan allerginen melko monelle asialle, ja se on vaikuttanut myös minun ruokavaliooni melko paljon. Ravintolakulut jäivät varsin kohtuullisiksi, isona syynä tähän oli korona - emme ole oikein noutoruokatyyppiä. Alkoholia ei juurikaan viime vuonna kulunut, mutta herkkuja sitäkin enemmän, ja tätä kategoriaa haluan ehdottomasti tulevaisuudessa pienentää!

Lemmikit ja nikotiinituotteet ovat ikuinen murheenkryyni: puoliso ei riippuvuudestaan ole päässyt, vaikka tiedostaa siihen menevän rahamäärän olevan järjetön, minä taas rakastan eläimiä, ja menneenä vuonna toinen kissoista sairastui vakavasti, mikä todellakin näkyy kuluissa. Liikenne sisältää yhden auton ja vähäisen määrän julkista liikennettä, siitä ei juuri tinkivaraa ole etenkään korona-aikana. Terveysmenoissa suurimmat yksittäiset potit ovat synnytys, silmälasit sekä minulle että puolisolle ja purentakisko minulle.

Palataan kulupuoleen taas ensi kuussa (sitten on sitä vertailukelpoista dataa!), ensi kerralla enemmän tämän vuoden tavoitteista!


Kommentit