Talousnuukis

Black Friday, Cyber Monday, joululahjarumba, kohta alkaa joulu-alet, sitten uudenvuoden alet, sitten voikin piristää itseään härkäviikkojen aikana - syitä (yli)kulutukselle keksimällä keksitään taas seuraavien parin kuukauden ajan. Eikä siinä mitään, ei Suomen eikä maailman talous pyörisi montaakaan päivää ilman kulutusta. Kysymys siitä, mikä kulutus on tarpeellista tai järkevää, on paljon mielenkiintoisempi kuin yleinen kulutuksen moralisointi. Aihe on pyörinyt myös omassa päässäni huomattavan paljon viime viikot, sillä seuranta on näyttänyt jo pari päivää, että marraskuun nuukailubudjetti  on ylitetty. Suurin osa ylityksen kootuista selityksistä tulee liittymään epärealistiseen budjetointiin, mutta onko kyse silloinkaan tarpeellisesta kulutuksesta? Luultavasti ei, sillä olisin mainiosti pärjännyt ilman vedenkeitintä, eikä kissanhiekkakaan olisi loppunut. Sen sijaan näiden esimerkkien, ja luultavasti myös muutamien muiden kohdalla argumentoin, että kyse on (itselleni)  järk...

Olen tällä viikolla pohtinut tavallista enemmän ekologisuutta, kulutusta ja erityisesti eroa hyväksyttävän kulutuksen ja turhien halujen välillä. Seuraan netissä lukuisia talousblogeja, mutta myös muutamia yleisempiä lifestyleblogeja. Eniten hämmästystä ja aitoa ihailua näistä muista blogeista on minussa herättänyt Toinen vuosi ostamatta mitään , jossa blogaaja on pyrkinyt olemaan ostamatta mitään mikä ei ole syötävää, ja onnistunut siinä uskomattoman hyvin jo yli vuoden ajan. Talousblogienkin joukossa on muutamia todella minimalistisesti kuluttavia yksilöitä, mutta tällainen puhtaasti ideologinen syy olla kuluttamatta tavaroihin iskee jonnekin syvälle. Se saa miettimään omia valintoja aivan uudella tavalla. Esimerkiksi tällä viikolla kymmenisen vuotta vanha vedenkeittimemme irtisanoi sopimuksensa ja hajosi. Asia ei sen kummemmin hetkauttanut, mutta parin kattilalla kiehautetun teekupin jälkeen totesin, että taidan käydä hakemassa uuden keittimeen mahdollisimman pian, oli nuuk...

Lokakuun lopussa lohdutimme itseämme sillä, että todella huonon ja tappiollisen kuukauden lopullinen vahinko jää pieneksi, kun puolison loppupalkka saapuu. Loppupalkassa oli säästövapaita, pekkasia, lomarahoja ja lomakorvauksia. Lopullinen summa oli 6407,51€, ja näin se käytettiin: Tili tuli, tili meni, ja jäljelle jäi pettymys siitä, että miten noin suuri summa voi kadota niin nopeasti. On mielenkiintoista huomata, kuinka rahan "menettämisen" aiheuttama kipu on huomattavasti voimakkaampi kuin mielihyvä saadusta rahasta - kipu pyyhki mielihyvän sen siliän tien. Talousasioissa voimakkaat tunteet ovat aina vain nurkan takana, ja tämä oli hyvä muistutus siitä! Samaan aikaan sekä huvittavaa, että turhauttavaa. Numeroiden tarkastelu lähemmin onneksi auttaa tähän tunnemylläkkään. Vaikka nyt tuntuukin siltä, niin tosiasiassa tuo summa kuitenkin "pelasti" tämän vuoden tavoitteemme, ja osin jopa ylitti ne. Vuoden tavoite nro 1 oli saada 3000 euron puskuri kasaa...

Tänään silmiini sattui otsikko, jota olen jo vähän odottanut: uudet suomalaiset viitebudjetit on julkaistu! Kyseessä on siis tutkimus, jossa tutkijat ja keskusteleva osallistujaryhmä pyrkii arvioimaan, mikä on Suomessa tällä hetkellä kohtuullista kulutusta, eli millä rahasummilla voi elää hyvää elämää, joka mahdollistaa mm. terveydestä ja osallisuudesta huolehtimisen. Budjetit on päivityksessä jaettu 13 erityyppiseen talouteen, joten uskon että budjettien erottelukyky eri elämäntilanteiden mukaan on jo varsin hyvä. Koen tämäntyyppisen empiirisyyteen ja samaan aikaan yleistettävyyteen pyrkivän tutkimuksen olevan varsin hyödyllistä monille arkipäivän taloudesta kiinnostuneille. Budjetit hyödyttävät esimerkiksi päättäjiä, jotka joutuvat arvioimaan norsunluutornistaan sosiaalitukien riittävyyttä. Käytännön hyötyä budjeteista voi olla myös velkaneuvonnassa ja siihen liittyvissä palveluissa: kuinka paljon ihmiselle tulisi jäädä eri elämäntilanteissa rahaa kulutukseen, ja mikä ylittää koh...

Blogin otsikko koki pienen muutoksen, sillä huomasin blogin sotkeutuvan turhan herästi toiseen, jo pidempään julkaistuun blogiin. Olennaisin jäi kuitenkin jäljelle: nuukis, johdannainen sanasta nuuka. Nuuka on adjektiivi, jolla tarkoitetaan säästäväistä, pihiä tai ainakin rahankäyttöä välttelevää ihmistä. Toisille nuukuus on arvo sinänsä, mutta omaksi nettinimeksi ja blogin nimen osaksi se päätyi kuitenkin laajemmalta arvopohjalta. Kun pohdin sanaa nuuka, ensimmäiset mieleentulevat asiat olivat: 1. säästäväisyys 2. ekologisuus 3. kohtuullisuus 4. varmuus/turvallisuus 5. harkinta Ensimmäinen ja kolmas kohta liittyvät läheisesti toisiinsa: en koe tuhlailua tai ylenmääräistä kuluttamista tärkeäksi, vaan mieluummin säästän rahaa. Kohtuullisuus sekä edesauttaa säästämistä, että myös hillitsee sitä: olen taipuvainen viemään tahtomattani äärimmäisyyksiin tekemäni asiat, jolloin parhaatkin asiat monesti pilaantuvat. Jopa arvostamani säästäminen voi muuttua kitkeräksi, jos se ...

Olen arkaillut asumismenojemme tarkempaa avaamista, koska tiedän varsin hyvin, että olemme ajaneet itsemme taloudellisesti aika typerään tilanteeseen, eikä loppua ole ihan pian näkyvissä. Tämän postauksen jälkeen voin hyvillä mielin kirjoitella myös Suuresta Projektista, joka vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan talouteemme vielä vuosien ajan. Tarina alkaa muutaman vuoden takaa, kun kohtasimme unelmiemme täyttymyksen, tai mahdollisesti painajaisen alun. Vanhan, pienen talon hyvältä paikalta, ja aivan naurettavasti alihinnoiteltuna. Emme edes vakavissamme etsineet taloa, ei ollut lainalupausta haettuna, kunhan haaveilimme. Alle kaksi tuntia ilmoituksen näkemisestä löimme myyjän kanssa kättä päälle. ÄLKÄÄ TEHKÖ NÄIN! Päädyimme ostamaan täydellistä peruskorjausta ja modernisointia vaativan autiotalon. Kuvittelimme tietävämme mihin olemme ryhtymässä: toisella oli jo kokemusta oman talon rakentamisesta, lähipiirissä on isompia remontteja tehneitä ihmisiä, eikä uskoa omiin kykyihin puuttunut....

Blogin aloittamisen yksi kantavia ideoita oli se, että halusin kirjoittaa vähän erilaista talousblogia, nimittäin sellaista missä käsitellään pariskunnan rahankäyttöä, eikä vain yhden ihmisen, oli hän sitten sinkku, parisuhteessa tai eri tavoin perheellinen. Vastaavia blogeja ei ole juuri tullut vastaan, virkistävänä poikkeuksena Varaton sijoittaja . Miten meidän talous sitten käytännössä toimii? Rahat ja niistä päättäminen on yhteisiä, mutta meidän tapauksessa se ei tarkoita, että olisi vain yksi tili, eikä edes sitä, että molemmilla olisi oikeus jokaiseen tiliin. Itseasiassa meillä on luultavasti yhteensä enemmän tilejä, kuin monilla suomalaisilla! Tilirakenne on ehkä helpointa esittää kaaviona, johon olen merkannut tilien käyttötarkoitukset ja rahan tyypillisimmät kulkusuunnat. Luultavasti vastaavia tilijaotteluita löytyy monelta muultakin, en jaksa uskoa että oltaisiin tässä kovinkaan erilaisia. Ainut tili, johon molemmilla on käyttöoikeus, on itseasiassa talousti...

En ole pariin viime kuukauteen tehnyt kuukausikohtaisia budjetteja, koska kuvittelin, että meidän kulutustottumukset on asettuneet toistaiseksi uomiinsa, eikä suuria heittoja olisi. No, sitten päivitin kirjanpidon, ja totesin että ollaan lipsuttu ja rankasti. Tästä sisuuntuneena päädyttiin puolison kanssa siihen, että on aika pitää taas säästökuukausi, ja vetää menot minimiin. Taulukoidessa mahdollisimma realistisia menoja iski pienoinen epätoivo. Marraskuu 2018 € Asumiskulut 840 Elintarvikkeet 225 Liikenne 350 Terveys 170 Tietoliikenne 40 Kissat 60 Lahjat 60 Pankkikulut (sis. korkokulut) 75 Vaatteet 80 Vapaa-aika 100 Yhteensä 2000 2000 euroa ei nyt ihan vastaa käsitystämme nuukailubudjetista. Miten tässä nyt näin kävi? Kiinteät kulut kuten asuminen ja tietoliikenne, sekä terveys ovat mitä ovat, niille emme voi lyhyellä ...

Mitä taloudellesi tapahtuisi, jos yhtäkkiä tulosi putoaisivat 25%, ja samaan aikaan kulusi nousisivat hetkellisesti  20-30%, ja joutuisit vielä ostamaan auton? Lokakuussa meille kävi näin. Tilanne ei tosin ole läheskään niin pelottava kuin miltä kuulostaa, sillä kyse on puolison ennakoidusta työpaikan vaihdosta ja siihen liittyvästä palkanmaksun poikkeamasta. Kaksi viikkoa omaa vapaata työpaikkojen välissä kyllä kurittaa talouden tunnuslukuja, mutta marraskuussa maksettavat lomakorvaukset, säästövapaat ja muut loppupalkan osat enemmän kuin kompensoivat tilanteen. Ajatusleikkinä tämä silti toimii hyvin, sillä kuukauden tulo- ja menovirrat ovat todella karua luettavaa. Unohdetaan siis tämä loppupalkka, ja katsotaan miten taloudelle tapahtuisi ilman sitä? Palkkatulossa on pudotusta normaaliin noin 700 euroa. Tämä ei vielä olisi ajanut meitä mieron tielle, etenkin jos olisimme älynneet vähääkään aikaisemmin näin käyvän. Vakaaseen talouteen tottuneina kumpikaan meistä ei ollut...

Tämän postauksen kirjoittaminen, tai pikemminkin kirjanpitotyö sen takana vaati uskomattoman paljon. Alla olevaan kaavioon tiiviistyy kuitenkin meidän taloutemme 10 kuukauden kulutus, ja se tästä niin vaikeaakin tekikin. Minua nimittäin hävettää julkaista tätä. Kaavion ilmaisema kokonaiskulutus on 23 423,57€. Noin 2350 euroa kuukaudessa. Pelkkään kulutukseen. Näiden lukujen lisäksi olemme myös lyhentäneet asuntolainaa ja myös säästäneet jonkin verran. Kulutuksena ei myöskään näy vasta hankittu käytetty auto. Tiesin, että emme ole tänä vuonna pitäneet kuin yhden todellisen säästökuukauden, mutta summa järkyttää silti, ja sen pitääkin järkyttää. Kuluttamamme summa on 10 kuukaudessa enemmän, kuin oli kahden hengen talouden pienituloisuusraja 2017 (21 340 euroa), ja silti meidän ajatuksemme tältä vuodelta on ollut, että ei hullumpaa, mehän eletään varsin siivosti! No ei eletä. On lähes tuskallista analysoida, että missä meidän kulutuksemme sitten menee metsään? Säästökohteet eivä...

Muutama vuosi sitten yliopisto-opintojen aikana minut houkuteltiin mukaan ainejärjestötoimintaan. Se olikin niin hauskaa touhua, että yhdistystoiminnan parissa vierähti useampi vuosi, ja aika pian minut puhuttiin yhdistyksen hallituksen taloudenhoitajaksi. Silloin se pelotti ja epäilytti, enhän ymmärtänyt yhtään mitään vaaditusta kahdenkertaisesta kirjanpidosta, vaikka yhdistyksen vuosibudjetti olikin vain parin tuhannen euron luokkaa. No, yksi asia johti toiseen, ja nykyään teen oman kirjanpitomme kahdenkertaisella kirjanpito-ohjelmalla. En voi suositella tätä kenellekään, oikeasti. Ruutupaperivihko, excel-taulukko tai mikä tahansa kotitalouksille tarkoitettu sovellus on varmasti helpompi ja siten fiksumpi tapa! Valitettavasti itse jäin koukkuun, ja rakastan sitä, miten tiedän tasan tarkkaan kuinka paljon milläkin tilillä on rahaa, mihin ne on käytetty, voin ajaa erilaisia raportteja ohjelmasta, tiedän reaaliaikaisesti vuoden nettotuloksemme ja kaikkea muuta täysin turhaa nippelit...

Yksi suurimpia syitä talousblogin perustamiselle on mahdollisuus asettaa itselleen tavoitteita, seurata niitä, ja toivottavasti saada myös palautetta blogiyhteisöltä. Talousblogeja lukiessa olen usein yllättynyt siitä, miten paljon muut blogaajat kommentoivat toistensa julkaisuja, kannustavat ja auttavat eteenpäin. Jos eksyt tänne, kommentoi ihmeessä! Mutta, ne tavoitteet: Vuonna 2018 tavoittelen… 1. talouden 3000 euron puskuria 2. talouden nettotulot 3000e/kk 3. koko vuoden kattavaa kirjanpitoa 4. kuukausibudjettien noudattamista 5. talousasioista kirjoittamista vähintään kerran viikossa blogissa Kuten jo edellisessä postauksessa kirjoitin, blogissa näkyvät erottelemattomina yhteistalouden tulot ja menot, eli rahavirtojen takana on Nuukiksen lisäksi nimetön puoliso. Puoliso on myös toistaiseksi kotitalouden pääasiallinen rahantuoja, kun taas blogin kirjoittaja huolehtii budjetoinnista, kirjanpidosta ja myös siitä nuukailusta. Tavoitteista ensimmäinen on täysin saavut...

Tervehdys, blogikansa!  Talousblogaajien runsaaseen ja monipuoliseen joukkoon haluaa liittyä taas yksi, toivottavasti pitkäikäinen blogi ja sen pitäjä, Nuukis. Olen lähes 30-vuotias nainen, naimissa oleva opiskelija. Kotona pyörii puolison lisäksi kaksi elättikissaa. Useimmat aktiiviset talousblogit vaikuttavat olevan sinkkujen, tai muuten taloutensa pääosin erillään pitävien ihmisten kirjoittamia. Tämä blogi on kuitenkin poikkeus sääntöön: kirjoittajia on vain yksi, mutta kaikki luvut ovat kahden hengen yhteisestä taloudesta. Nuukis ja puoliso eivät tee erillisiä budjetteja, vaan rahat ja niiden käyttö on pitkälti yhteistä. Tulen myöhemmin blogissa avaamaan, miten tämän käytännössä teemme, mutta lukuja katsellessa on aina syytä pitää mielessä, että kyseessä on kahden aikuisen tulot ja menot. Ja ei, me ei olla karattu 1950-luvulta yhteistaloutemme kanssa, vaan pidetään tätä suhteellisen helppona ja mutkattomana tapana hoitaa raha-asioita. Minua myös talousasiat kiinno...